Tampereen siirtolapuutarhamuseo
"Siirtolapuutarhoissa ei lojuta riippumatoissa eikä velttoina narrata ahvenia, vaan siellä jokainen perheenjäsen on ahkerassa työssä, pikku vesatkin voimiensa mukaan. Ja sitten, kun tulevat ihanat kevätpäivät, silloin emme jouda itseämme näyttelemään ja toisiamme ihailemaan Hämeenkadulla, kuten tavallisesti teemme, vaan käännämme mustaa multaa, haravoimme, tasoitamme, teemme vakoja, kastelemme, kylvämme, pistämme siemenet maahan ja olemme - erinomaisella tuulella." (kirjasta Siivonen, Salonen, Kucha: Siirtolapuutarha - kaupunkilaisten paratiisi)
Ajatus siirtolapuutarhoista syntyi Saksassa 1820-luvulla , jolloin sinne perustettiin työläispuutarhoja. Yksi niiden kauniista ajatuksista oli antaa sisältöä päiviin, sillä työaikalainsäädäntö oli juuri tullut voimaan ja lyhentänyt työpäiviä.
Pohjoismaissa ensimmäiset siirtolapuutarhat perustettiin Tanskaan 1880-luvulla. Suomeen siirtolapuutarhaliike tuli Ruotsin kautta 1900-luvun alkupuolella. Helsingissä toimintaa esiteltiin 1902. Porvooseen perustettiin siirtolapuutarhayhdistys vuonna 1915, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti hankkeen. Vuonna 1916 Tampereelle perustettiin Hatanpään siirtolapuutarha, (alkujaan Tampereen siirtolapuutarha, nykyään Niihaman ryhmäpuutarha). Se on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarhayhteisö, joka kuitenkin siirrettiin Hatanpäältä Niihamaan vuonna 1977.
Siirtolapuutarhat ovat vapaa-ajan käyttöön - vaikka niissä saa oleskella läpi vuoden, yöpyäkin, mutta kenenkään kotiosoite ei voi olla mökkialueella.
Nykyään eripuolilla Suomea toimii 32 siirtola-tai ryhmäpuutarhaa.
Historiaa talteen
Jo varhaisessa vaiheessa ymmärrettiin menneisyyden säilyttämisen merkitys, ja esineistöä laitettiin talteen kokoelmissa on mm ensimmäisen puutarhaneuvojan istutuspuikko ja paljon muuta jo aivan alkuvuosilta. Yhdistyksen täyttäessä 50 vuotta perustettiin pienimuotoinen museo yhteen alkuperäisistä, pienoisista museomökeistä. Mökki saatiin lahjoituksena Frans Palmulta ja puuhaamassa olivat innokkaimmin Matti Jokinen ja Kaisu Ruuskanen
Huikea laajentuminen
Siirtolapuutarhan muuttaessa Niihamaan, laajeni siirtolapuutarhan yhteiset alueet moninkertaisiksi, mutta niin kävi myös museolle - yhden museomökin sijaan niitä oli nyt kolme. Nordforsin mökki saatiin irtaimistoineen kaikkineen ja se antaa loistavan kuvan siitä millaista kesäinen arki on voinut olla. Palmun mökki jäi ennalleen ja Kotirannan mökki esitteli viljelytavaroita ja urheilun saraa.
Kokoelmat ovat laajentuneet erilaisten lahjoitusten myötä jatkuvasti
Näyttelyn uudistuminen
Yhdistyksen juhlavuoden näyttely Työväenmuseo Werstaan Komuutti-näyttelytilassa inspiroi museotoimikuntaa uudistamaan näyttelyä hienovaraisesti. Nyt Palmun mökki keskittyy yhdistystoimintaan ja kulttuuriin kun taas Kotirannan mökki esittelee enemmän siirtolapuutarhamuseon ruumiillista puolta urheilun ja viljelyn kannalta. Seinillä kiertävä näyttely kulkee vuodenkierron mukaan alkukevään maan muokkauksesta aina satokauteen saakka.
Museon toiminta
Museo toimii siirtolapuutarhahengen mukaisesti vapaaehtoisvoimin. Se on auki kesäkuukausina sunnuntaisin klo 13-15 ja sopimuksen mukaan muulloinkin, mm. avoimien puutarhojen aikaan, juhannusaattona ja kansainvälisenä siirtolapuutarhapäivänä.
Museolle on laadittu opastuskäsikirjoitus ja museotoimikunnan väki kertoo mielellään alueesta. Museon keskellä loistavaan kukkamaahan on kerätty nimenomaan perinnekasveja.
Vuosittain museolla on myös tapahtumia: valokuvasuunnistusta, syntymäpäiväjuhlia, yhteinen retki jonnekin tai jokin muu väen kokoon keräävä illanvietto.
Museon mökit peruskorjattiin talkooporukalla muutama vuosi sitten.
Teksti Laura Mäntysalo